Raahen asukasluku on vaihdellut vuosisatojen mittaan huomattavastikin. Historiasta on tulkittavissa, että kaupungin olemassaolo on joskus ollut jopa vaakalaudalla. Historia onkin vaikuttanut Raahen olemassaoloon huomattavasti vuosien varrella ja nimensä tämä ihastuttava kaupunki on saanut perustajansa mukaan. Pietari Brahe perusti kaupungin vuonna 1649, koska seudulle tarvittiin hyödykkeitä ja niitä voitiin kätevästi toimittaa meriteitse.
Merenkulkukaupunki Raahen asukasluku alkuvaiheessa
Raahen historia alkaa jo kauempaa kun 1649, mutta tässä kohtaa jätämme sen oman onnensa nojaan, vaikka mielenkiintoinen sekin on. Lähdemme liikkeelle Pietari Brahen ajasta ja siitä, miksi kaupunki perustettiin juuri sille paikalle, missä se nyt on. Kaupunkia kaavailtiin aluksi Saloisten sataman paikalle, mutta hyvin pian todettiin, että vesistö oli aivan liian matala. Kun pienen matkan päästä löytyi satamalle sopivampi niemi, sataman suunnittelu saatettiin aloittaa.
Kaupunki kulki aluksi Salo -nimellä, mutta vaihtui vuonna 1652 Brahestadiksi perustajansa mukaisesti. Nimi tosin muokkaantui nopeasti Raaheksi kansan suussa. Kaupungin suunnitteli Claes Claesson ja hän oli varsin kokenut asemakaavojen piirtäjä. Raahesta tuli tärkeä merenkulkukaupunki ja siellä kukoisti myös tärkeänä osana käsityöläisperinne. Uuden kaupungin taival ei kuitenkaan ollut helppo, koska ensin koettelivat nälkävuodet 1600-luvulla ja heti perään 1700-luvun alussa Isoviha sekä Suuri Pohjan sota lähes hävittivät koko kaupungin. Kun lopulta saatiin rauha aikaiseksi, oli Raahen asukasluku vaivaiset 130 henkeä. Siitä oli suunta vain ylöspäin ja kaupunkia aloitettiin rakentamaan uudelleen hyvin innokkaasti. Tuolloin olisi ollut tarpeen online casino, josta olisi voinut saada rahoitusta pienellä onnella.
Raahesta tapulikaupunki ja jälleen takaiskuja
Raahelaiset eivät siis jääneet pyörimään itsesääliin vaan 1700-luvun lopussa kaupunki sai vihdoin tapulikaupunkioikeudet eli sillä oli oikeus käydä ulkomaankauppaa. Kaupankäynti alkoikin vilkkaasti. Sitä käytiin Alankomaiden, Englannin, Ranskan sekä Välimeren maiden kanssa. Vientiin päätyi tuotteiksi tuolloin piki ja terva sekä tuontituotteita oli esimerkiksi suola tärkeimpänä. Siitä ei ole tietoa, oliko tuolloin laivoissa jo salamatkustajia.
Raahen asukasluku oli jälleen alkanut kasvaa ja vaikutti siltä, että kaikki on kunnossa sekä elämä rauhoittunut. Mutta ei, jälleen 1810 tuli paha takapakki tulipalon tuhotessa kolme neljäsosaa kaupungista sekä raatihuoneen. Koska tuho oli niin suuri, Ruotsin vallan aikaiset avustustoimet otettiin käyttöön eli avustuksia kerättiin koko Suomen alueelta sekä keisari myönsi verohelpotuksia. Jälleenrakennustyöt pääsivät nopeasti alkuun ja tällä kertaa kaupunki rakennettiin uudelleen empire -tyyliseksi kaavan mukaan, jonka oli suunnitellut Odenwall.
Kun kaupunki oli saatu rakennettua ja toipuminen palosta oli tapahtunut, oli vuorossa Krimin sota vuonna 1854. Se kuritti jälleen Raahea. Suomi oli tuolloin osa Venäjän valtakuntaa ja niinpä Raahe sai uudelleen kokea tulipaloja, kun englantilaiset nousivat maihin Raahessa. Tosin sodan päätyttyä he potivat huonoa omaatuntoa ja lähettivät keräämiänsä hätäapurahoja Raaheen, koska tavalliset kansalaiset olivat joutuneet kärsimään tuhoista. Näillä rahoilla työllistettiin ihmisiä hätäaputöihin parantamaan muun muassa kulkuyhteyksiä.
Raahen asukasluku laskusuunnassa
Raahen tielle tuli vielä muutamia takaiskuja kulkiessa kohti näitä päiviä. Yksi sellainen oli Ruona Oy:n konkurssi vuonna 1952 sen jälkeen, kun sotakorvaukset oli maksettu. Käytännössä se tarkoitti sitä, että kaupungista muutettiin sekä Ruotsiin että Etelä-Suomeen. Uusi kasvun aika alkoi vuonna 1961, kun Rautaruukki aloitti terästeollisuuden ja jälleen oli työpaikkoja tarjolla.
Vuonna 1973 oli yhdistymisten vuoro ja tuolloin Saloisten kunta liitettiin Raaheen. Vuonna 2003 sekä Raahen kaupunki että Pattijoen kunta lakkautettiin ja tilalle syntyi uusi Raahe. Ja viimeinen yhdistyminen tapahtui vuonna 2003, kun Vihanti yhdistettiin Raaheen. Asukasluku on vuoden 1985 huippulukemista eli yli 28.000 laskenut hiukan alle 25.000 tuhannen ja sen on ennustettu laskevan tasaisesti vielä tästäkin.
